Mikä tekee tilanteesta pettymyksen? Usein ratkaisevaa on se, mitä ihminen oli odottanut tapahtuvan. Jos lopputulos jää odotuksia heikommaksi, syntyy pettymys.



Tätä ilmiötä tarkasteltiin Pettymyksen psykologia -kirjaa varten tehdyissä haastatteluissa. Osa ihmisistä kuvasi pettymyksen selkeänä epäonnistumisena tai odotusten alittumisena. Pettymys saattoi syntyä esimerkiksi sairastumisesta juuri ennen tärkeää tapahtumaa, huonosta asiakaspalvelusta tai parkkisakosta.

Monissa tilanteissa pettymys oli hyvin konkreettinen. Tupakoinnin lopettamista yrittävälle yksi poltettu savuke merkitsi epäonnistumista. Toisille pettymys oli vaikeammin määriteltävä kokemus, kuten epävarmuuden tunne työyhteisössä tai tyhjyyden tunne parisuhteessa. Yksi isä kuvasi pettymykseksi tilanteen, jossa hänen lapsensa varasti kaupasta. Pettymys ei kohdistunut lapseen, vaan siihen luottamukseen, jonka isä oli kuvitellut heidän välillään olevan.

Haastattelut osoittivat, että pettymys syntyy suhteessa odotuksiin. Yksi työntekijä sai palkankorotuksen, mutta koki silti pettymyksen, koska korotus jäi pienemmäksi kuin hän oli toivonut. Samoin lahjatilanteissa antajan ja saajan käsitykset hyvästä lahjasta eivät aina kohtaa, mikä voi aiheuttaa pettymyksiä monelle osapuolelle.

Pettymyksen keskeinen piirre on sen subjektiivisuus. Se, mikä toiselle on onnistuminen, voi toiselle tuntua epäonnistumiselta. Kokemus riippuu siitä, miten ihminen arvioi lopputulosta suhteessa omiin tavoitteisiinsa ja vaivannäköönsä.

Pettymyksiä käsitellään eri tavoin. Jotkut jäävät pohtimaan niitä pitkään, kun taas toiset pyrkivät siirtämään huomion nopeasti eteenpäin. Myös elämäntilanne vaikuttaa siihen, miten pettymyksiin reagoidaan. Stressi, huoli tai suru voivat voimistaa tunteita ja tehdä pettymyksistä vaikeampia käsitellä.

Usein pettymyksestä puhutaan vain kielteisenä tunteena, josta pitäisi päästä eroon. Silti pettymyksellä voi olla myös tärkeä tehtävä. Evoluutiopsykiatrian tutkija Randolph Nesse on esittänyt, että pettymys pysäyttää ihmisen arvioimaan tilannetta uudelleen. Se voi auttaa pohtimaan, mikä meni toisin kuin odotettiin ja mitä tilanteesta voi oppia.

Pettymykseen liittyy kaksi puolta samanaikaisesti: kipu ja toivo. Vaikka pettymys tuntuu usein epämiellyttävältä, se voi parhaimmillaan auttaa näkemään uusia vaihtoehtoja, vahvistamaan joustavuutta ja löytämään uusia tapoja suhtautua elämän vastoinkäymisiin.

Lähde: Eveliina Holmgren
Pettymyksen psykologia

Tutustu kirjaan

ILMOITTAUDU MAKSUTTOMAAN KOULUTUKSEEN

Pettymyksen psykologia - miten kohdata ja käsitellä pettymyksiä? -webinaari

Miten pettymykset syntyvät? Mitkä tekijät vaikuttavat pettymysten voimakkuuteen? Entä miten pettymyksiä voi oppia kohtaamaan ja käsittelemään?

Väitetään, että kykymme sietää pettymyksiä on heikentynyt. Kompromissien tekeminen, odottelu, omien ja toisten odotusten alittaminen haastavat meitä päivittäin. Tässä webinaarissa käsitellään pettymyksiä ihmiselle välttämättöminä, vaikkakin usein ikäviltä tuntuvina tiedon lähteinä, jotka auttavat meitä elämässä. Lisäksi keskustellaan pettymyksiin sisältyvästä potentiaalista.

Webinaarin vetää organisaatiopsykologi, yliopiston lehtori Eveliina Holmgren (PsT, KTM, FM), joka esittää, että ihmisen suurin voima ei ole hallita menneisyyttä vaan luoda uusia alkuja. Hän kutsuu tarkastelemaan pettymyksiä ihmisiä yhdistävinä kohtina, jotka voivat tuoda mukanaan luovuutta, lempeyttä ja lämpöä. Eveliinalta ilmestyy webinaarin aiheesta teos Pettymyksen psykologia.

Webinaari järjestetään keskiviikkona 25.3.2026 klo 18-19 Zoomissa. Paikkoja on rajoitetusti. Webinaarista tulee Hyvinvoiva ihminen -palvelun jäsenille katsottavaksi myös tallenne.

Ilmoittaudu webinaariin