On nurinkurista, että tehdäksemme työmme hyvin monet meistä joutuvat suojaamaan itseään ympäröivältä organisaatiolta, kun senhän pitäisi ennen kaikkea mahdollistaa tehokkaat, sujuvat ja aikaansaamista tukevat työn tekemisen tavat. Valitettavasti ihan liian moni havahtuu tähän tilanteeseen vasta sen jälkeen, kun on jo kokenut vakavan työuupumuksen.
Työterveyspalveluita tuottavalla Heltillä on hyvä havainnollistava esimerkki työkyvystä: Jos kuuden kuukauden aikana tekee ylitöitä tunnin päivässä, jonka seurauksena kehkeytyy kolmen viikon sairauslomaan johtava työuupumus, tämä kolme viikkoa poissa töistä syö kaikki puolen vuoden aikana kertyneet ylityötunnit työajassa mitattuna. Sen lisäksi hidas uupumiseen ajautuminen heikentää hiljalleen työkykyä, tuottavuutta, ajattelun laatua ja asioiden aikaansaamista sen puolen vuoden aikana, kun tilanne on päällä ja pahenee viikosta toiseen. Harvoin sairauslomalta palatessaankaan ollaan vielä täydessä työkunnossa, jos poissaolon syynä on ollut työuupumus.
Mikäli tuottavuutta, tehokkuutta ja työn vaikuttavuutta arvostetaan työpaikoilla, on itsestäänselvää, että tieto- ja ajatustyöläisten työkyvystä ja jaksamisesta on pidettävä huolta ja sitä on tuettava. On mielestäni selvää, että moderni työelämä on tieto- ja ajatustyötä tekevien kannalta katsottuna monelta osin rikki. Uupumiseen ajautumisesta on tullut niin yleistä, että se on ennemminkin työelämän ominaisuus kuin poikkeuksellinen epäkohta. Mitä pidempään olet työelämässä, sitä todennäköisempää on, että tulet kokemaan työuupumuksen.
Yksi ajatusmalli, jonka avulla omaa työtä saa vietyä kestävämmälle pohjalle, on tarkastella sitä pidemmällä aikavälillä lyhytjänteisen suorittamisen ja pää kolmantena jalkana juoksemisen sijasta. Monet juuri nyt kiirettä ja stressiä aiheuttavat tehtävät ovat loppujen lopuksi sellaisia, joita ei enää edes muista muutamaa viikkoa myöhemmin. Kun perspektiiviä laajentaa siihen, millaista vaikuttavuutta omalla työllä voi saada aikaan seuraavan 5, 10 tai 20 vuoden aikana, on itsestäänselvää, että tänään ja tällä viikolla tulisi priorisoida niitä asioita, jotka mahdollistavat tätä pitkän aikajänteen vaikuttavuutta sekä luovat vahvan perustan suorituskyvylle ja jaksamiselle. Rauhallinen tekemisen tahti on tasaista, ja pitkällä aikavälillä tasainen on myös nopeaa, tuottavaa ja tehokasta. ”Slow is steady, steady is fast” kuten sanotaan.
Esimerkiksi uni ja palautuminen, ravinto, liikunta, merkitykselliset sosiaaliset suhteet ja nautinnollinen vapaa-aika luovat edellytyksiä työssä jaksamiselle ja siitä suoriutumiselle vuosi toisensa jälkeen. Pitkällä tähtäimellä näihin asioihin panostaminen on huomattavasti oleellisempaa kuin se, saitko kaikki kymmenen tämän viikon tehtävälistalla ollutta asiaa valmiiksi vai siirtyikö kaksi niistä seuraavalle viikolle.
Kestävässä työtahdissa on kyse siitä, että luodaan inhimillisesti kestävät ja toimivat tavat tehdä tieto- ja ajatustyötä sujuvasti. Työn tekemisen käytänteet ja organisoitumisen tavat siis muotoillaan sellaisiksi, että niiden avulla pystytään tuottamaan arvoa ja saamaan enemmän oikeita ja merkityksellisiä asioita aikaan vähemmällä vaivalla — ei ihmisten selkänahasta repien vaan tavalla, jota on mahdollista ylläpitää vuodesta toiseen ilman loppuunpalamisia ja niistä seuraavia pitkiä palautumisprosesseja.
Muokattu ote kirjasta
Sami Paju
Kestävä työtahti
Kestävä työtahti kiteytyy kuuteen periaatteeseen, jotka koskevat yhtä lailla yksilöitä, tiimejä ja organisaatioita. Kirjan avulla lisätään tilaa arvoa tuottavalle tekemiselle, opitaan toimimaan paremmin yllätysten ja epävarmuuden kanssa, rajoitetaan päällekkäisen työn määrää, parannetaan läpinäkyvyyttä ja ymmärrystä työstä, luodaan edellytyksiä keskittymiselle sekä ylläpidetään vireystilaa, motivaatiota ja työkykyä pitkällä aikavälillä. 
Sami Paju on valmentanut leanista, agilesta, tieto- ja ajatustyön tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta sekä kestävän työtahdin teemoista eri organisaatioissa, yrityksissä ja tapahtumissa vuodesta 2015 alkaen. Hän on ollut myös mukana kirjoittamassa teoksia Järki töihin!, Kehitä kokeillen ja Itseohjautuvuus.
kestävä työtahti, työhyvinvointi, tietotyön kuormitus, asiantuntijatyö, burnout, uupuminen